Romaninaisvankien käsitykset Rikosseuraamuslaitoksen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman toteutumisesta : "Ja mää oon nyt se mustalainen, ja hää on nyt se suomalainen, ni mikä on se eroavaisuus?"

Opinnäytetyön tutkimusongelmana ja tavoitteena oli selvittää, kuinka hyvin Rikosseuraamuslaitoksen vankeja ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaita koskeva yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma onnistuu edistämään romaninaisvankien yhdenvertaisuutta, sekä kuinka suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet toteutuvat käytännössä romaninaisvankien kohdalla heidän näkökulmastaan katsottuna. Tätä selvitettiin haastattelemalla romaninaisvankeja heidän kokemuksistaan vankilassa ja siitä, onko kohtelu ollut yhdenvertaista. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys on normatiivinen ja sen näkökulma on perusoikeudellinen: miten yhdenvertaisuus toteutuu vankeusrangaistuksen täytäntöönpanossa romaninaisvankien kohdalla? Opinnäytetyön tuloksia peilataan RISE:n yhdenvertaisuussuunnitelmaan, jonka toimivuutta arvioidaan asiakaslähtöisesti romaninaisvangin näkökulmasta. Vertailukohteena käytetään Rikosseuraamuslaitoksen toteuttamaa kyselyä ko. suunnitelman toteutumisesta. Muuta keskeistä aineistoa ovat esim. tutkimukset ja raportit romanivangeista sekä romanikulttuuria käsittelevä kirjallisuus. Opinnäytetyötä varten haastateltiin 6 romaninaisvankia, joiden haastattelut toteutettiin Vanajan ja Hämeenlinnan vankiloissa teemahaastatteluina. Tämän lisäksi opinnäytetyötä varten järjestettiin Vanajan vankilassa ryhmähaastattelu (3 työntekijää), sekä teetettiin Hämeenlinnan työntekijöille sähköpostikysely (4 vastaajaa). Teemahaastatteluista ja ryhmähaastattelusta saatu aineisto litteroitiin ja analysoitiin teemoittelun avulla. Opinnäytetyön tuloksena on, että RISE:n yhdenvertaisuussuunnitelma on toteutunut romaninaisvankien kohdalla osittain. Eniten ongelmia esiintyi romanivähemmistön kulttuurillisten erityispiirteiden asianmukaisessa huomioimisessa. Haastateltavat kuitenkin kokivat romaninaisvankien kohtelun olevan päällisin puolin hyvää sekä Vanajan että Hämeenlinnan vankiloissa, mutta erityisesti sanallista kiusaamista ja pilkkaamista, sekä epätasa-arvoista kohtelua koettiin silti kummassakin vankilassa. Opinnäytetyön tuloksena on myös se, että RISE:n yhdenvertaisuussuunnitelma toteutui eri tavoin tutkittavissa vankiloissa, joista toinen oli avovankila (Vanaja) ja toinen suljettu (Hämeenlinna). Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Romano Missio Ry:n kanssa.The goal of this thesis was to research how well the Criminal Sanctions Agency’s parity and Equality plan for inmates and community service clients and the actions in it have been fulfilled in case of female Romani prisoners. The aim of the thesis was also to find out equality experiences of female Romani prisoners, and add more information of the Romani culture to the reader. The theoretical framework fo the thesis was based on the Criminal Sanctions Agency’s parity and equality plan, the still unpublished Criminal Sanctions Agency’s equality-inquiry and Romani culture literature. 6 female Romani prisoners were interviewed for the thesis and the interviews were conducted as theme interviews in Vanaja and Hämeenlinna prisons. In addition to this also a group-interview was made for the employees in Vanaja prison (3 interviewees), and a email-inquiry to Hämeenlinna prison employees (4 responders). The data was transcribed and analysed by themes. The results show that CSA:s plan for parity and equality has not been complitely fulfilled. Most problems were discovered on obeying the special characteritics of Romani culture while being in prison. The interviewees experienced that the treatment of female Romani prisoners in Vanaja and Hämeenlinna prisons was mainly good, but expecially verbal mockery and bullying, along with unequal victimization appeared. The results of this thesis also emphasized the differences about these two prisons when it comes to fullfilling the plan of parity made by CSA. This thesis was made in collaboration with Romano Mission